lauantai, 14. lokakuu 2006

Elämä :)

Ei todellinen rakkaus ja parisuhde katkea sellaiseen kuin viimeviikonloppuna oli. Tai jos katkeaa niin se on ollut valhetta, valhetta kaikki. Mutta sitä tämä ei ole. Tämä on ollut ihana päivä, kiitos rakas.~Nainen~

sunnuntai, 8. lokakuu 2006

Mustakukkaisuus

Olen sinusta hirvittävän mustasukkainen. Aina kun käymme keskustellen läpi, jotain entisestä suhteestasi vatsassani myllertää ja tuntuu kuin koko kehoni itkisi. Minä tahdon kasvaa ja käsitellä sen tunteen. ~Mies~

lauantai, 7. lokakuu 2006

Elämä!

Nukut. Olit nukkunut jo pitkään, kun huomasin kesken puheeni, että nukuit. Olen valmis kaikkeen paskaan mikä ihmisessä velloo. Olen ollut sinulle tähän asti ymmärtävä ja hellä syli. Omat tunteeni olen pitänyt itsellän. Kipu on todellista. Olen valmis siihen, otan kaiken vastaan ja kestän tiedän sen, enkä edes kovetu tai luo jotain ilkeitä mielikuvia sinusta rakkaani. Tiedän, että olet kokenut pahaa. Tiedän sen, mutta en minäkään voi varpaisillani ja antennit pystyssä elää lopun elämääni sinun kanssasi.

Tahdon liiton kanssasi. Sellaisen liiton, jossa voimme haistattaa päin naamaa ja kiroilla, vihata suoraan sydämmestämme toisiamme silloin kun sen aika on. Ymmärtää kaiken aikaa kuitenkin sen, että on tunteet ja tunteet heittelee. Paskasta taivaaseen. En tahdo sinun riippuvan minussa, enkä minä roiku sinussa. Tahdon, että ymmärrämme ja kasvamme yhdessä. Jos olen sinulle liian heikko ja epäkypsä niin tee ratkaisu. Katkaise suhde. Minä en tahdo. Enkä sitä tee, ellet petä minua jonkun toisen kanssa.

Minä tahdon jakaa sinun kanssasi paskan ja hyvän ja kauniin ja hellän. Jos emme kasva, jos jumimme paikallemme ja käperrymme valheellisiin kulisseihin olemme kuolleet.

Miten voi ymmärrys ja järki olla niin kaukana tunteista, jotka ottavat itseensä pienistäkin asioista ja vihastuvat pienistä sanoista.

Minä tahdon liiton, joka on vihassa ja rakkaudessa yhtä. Ymmärrän vihasi ja katkeruutesi kaikesta mitä olet kokenut. Tahdon kohdata kaiken mitä välillämme on. Luodessani sinulle turvaa olen kadottanut oman heikkouteni ja surun, joka paistaa läpi ja tunkeutuu lävitseni niin vahvana kuin ei koskaan ennen. Olen mies, olen roolini panttivanki. En tahdo, että tämä katkeaisi tämän iltaiseen. En tahdo, että rikottuani ihannen miehen(turvallisen, voimakkaan ja hellän) kaavan jälkeen kaikki olisi ohi.

Rakastan sinua. Rakkaus on kipua ja kasvua. Jos olet eri mieltä niin emme ikinä kohtaa, emmekä kasva yhdessä ja silloin. On sama pistää kaikki paskaksi ja rikko liittomme. Olen kertonut mitä olen ja mitä koen. Olen heikko ja ja tahdon kasvaa ja oppia. Jos tämä on liikaa ja jos ruinaan tai poljet samaan paskaan kuin aikaisemmissa liitoissasi niin...anna anteeksi.~Mies~

perjantai, 6. lokakuu 2006

Viikonloppu :)

Jokaisena iltana olen halunnut sinua niin, että olisin voinut pakahtua haluuni. Kello määrittelee kuitenkin opiskelijan elämää liikaa. On pakko nukkua, että jaksaa nousta kouluun, jaksaa olla pirteä ja jaksaa kaikkea sitä mikä on turhaa halun rinnalla. Tänään minä haluan sinua. Hitaasti ja askel askeleelta. ~Nainen~

sunnuntai, 1. lokakuu 2006

Olemista, elämistä

Heräsin yöllä, nukuimme lusikka asennossa, pidit minua hellästi kiinni ja tuntui kuin niin lämpimältä ja hyvältä. Jos tuon tunteen saisin purkkiin ja sitten huonon hetken tullen avaisi purkin ja ottaisi sen tunteen itseensä ei voisi hetki enää olla huono. Missähän noita sinun kaltaisia miehiä oikein kasvaa? Ehkä tipuit taivaasta?~Nainen~